Baptismi Ruotsissa

Osa artikkelisarjaa
Baptismi 22
ChristianitySymbolWhite.PNG
Maittain
  • n
  • k
  • m

Baptismi saapui Ruotsiin 1800-luvun puolessa välissä ja yksi keskeisimmistä henkilöistä oli Fredrik Olaus Nilsson. Nilsson toimi merimiehenä ja tuli uskoon New Yorkissa merimieskappelissa. Baptistinen liike syntyi ja kasvoi yhteiskunnan vapautuessa, teollistuessa ja matkustamisen lisääntyessä. Toinen tärkeä syy baptismin leviämiselle oli lukutaidon lisääntyminen, joka mahdollisti tavallisen kansan raamatunlukemisen. Tämä johti osaltaan maallikkosaarnaajatoiminnan leviämiseen.[1]

Historia

Sångarna-kuoro Ljustorpin telttakokouksessa vuonna 2004.

Baptismin synty seurakiellon aikana

F. O. Nilsson oli yhteydessä baptismiin työskennellessään amerikkalaisella höyrylaivalla. New Yorkissa Nilsson osallistui merimieskappelin toimintaan ja tuli uskoon. Vuonna 1839 Nilsson palasi Ruotsiin ja kertoi hengellisistä kokemuksistaan ensin sukulaisilleen. Ensin Nilsson osallistui Tukholmassa hedbergiläisen liikkeen toimintaan. Vuonna 1842 Nilsson aloitti saarnaajatyön Göteborgissa. Vuonna 1845 Nilsson tutustui G. W. Schröderiin ja liittyi baptistiseen liikeeseen.[1][2]

Vuonna 1847 Nilsson matkusti Hampuriin mennäkseen kasteelle ja palasi Ruotsiin. Nilsson pyrki levittämään baptismia edelleen mutta Ruotsissa oli vielä voimassa konventikkeliplakaatti, joka kielsi seurojen järjestämisen. Nilsson päätti kuitenkin uhmata seurakieltoa.[1]

21. syyskuuta 1848 Göteborgin ulkopuolella järjestettiin tanskalaisen baptistipastorin toimesta kastetilaisuus. Tämän jälkeen kastetut kokoontuivat Borekullassa sijaitsevaan mökkiin ja perustivat yhdessä Ruotsin ensimmäisen baptistiseurakunnan. Nilsson valittiin seurakunnan johtajaksi. Baptistisen toiminnan vuoksi Nilsson karkoitettiin maasta vuonna 1850. Myös useat muut ruotsalaiset baptistit tuomittiin vankeusrangaistukseen. Tuon vuoden jälkeen monet heränneet alkoivat organisoitua vapaisiin seurakuntiin[1]

Baptistisen toiminnan vapautuminen

Vuonna 1856 baptistit organisoituivat osaksi Tukholman lähetysseuraa ja julkaisivat Evangelisten-lehteä. Baptistit tekivät lähetystoimintaa Taalainmaalla, Närkessä, Västmanlandissa ja Ångermanlandissa. Liikkeellä oli vahva asema myös Orsassa ja Älvdalenissa. Vuonna 1857 baptistit muodostivat yhdyskunnan, jota myöhemmin nimitettiin Ruotsin baptistiyhdyskunnaksi.

Orsan baptistit tulivat valtakunnallisesti tunnetuiksi, kun poliiisi puuttui baptistiseen toimintaan. Seurakunnan jäseniä tuomittiin vankeuteen seurakiellon uhmaamisesta, vaikka kyseisen rangaistuksen täytäntöönpano oli jo tuolloin harvinaista. Baptisteja suljettiin selleihin, jossa he jatkoivat ylistystä lauluillaan. Lopulta tilanne raukesi konventikkeliplakaatin kumoamiseen. Kun Ruotsin tiukkoja uskonnollisia lakeja lievennettiin vuonna 1858 oli baptistiyhteisön koko kasvanut jo 1 400 henkilöön. 1800-luvun loppuun mennessä seurakuntien määrä oli kasvanut 500:aan ja niissä oli yli 40 000 jäsentä. Baptistit osallistuivat muiden kansanliikkeiden tavoin kansankodin rakentamiseen.[1][2]

Vuonna 1866 baptistit aloittivat raamattukoulutoiminnan, joka tunnettiin nimellä Betel-seminaari. Seminaarin rehtori saatiin Amerikasta. Baptistinen naisliitto perustettiin vuonna 1914.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e Equmeniakyrkans historia: Svenska baptistsamfunet Equmeniakyrkan. Viitattu 12.9.2022. (ruotsiksi)
  2. a b c Hedin, Christer: ”Baptismen etableras i Sverige”, Kristendomens historia i Sverige. Stockholm: Norstedts, 2017. ISBN 978-91-1-310678-6. (ruotsiksi)
n  k  m
Kristinusko Ruotsissa
Historia
Katolisuus
Protestantismi
Luterilaisuus
Helluntaiherätys
Vapaakirkollisuus
Perinteet